Run for your life

Kuunsirpin paistaen kirkkaasti yötaivaalla, jota vasten tähdet olivat nousseet yksi kerrallaan näkyviin kirkkaampana kuin edellisen, josta noiden kuluneiden tuntien aikana oli syntynyt laaja tähtimeri, joka ei kuitenkaan pääsisi oikeuksiinsa kaupunkialueella, joka sillä hetkellä oli täynä pikkutuntien yöelämää. Kulmien takaa kuuluen yöklubien bassopauke, ihmiset jotka vielä liikkuivat tuohon aikaan kadulla ollen suurimmalta osin enemmän kuin vähemmän humalatilassa, jossa yleensä huomioitiin vain oma henkilökohtainen draama joka saattoi syntyä sekunneissa ilman syytä, kun sitä todellisuutta mikä oli alkanut alkuillasta ja pahentunut loppukohden.

Alunperin, hänen tehtävä oli ollut hyvin yksinkertainen. He olivat suunnitelleet viikkoja tuota tehtävää, jonka tarkoitus oli ollut murhata se yksi korruptoitunut politikko joka oli vain saanut tietää aivan liian paljon vihiä siitä todellisuudesta joka piiloutui nyky-yhteiskunnan taakse tarkoin, ja siltikään tuo ei ollut ymmärtänyt täysin tietoaan. Riskin ollen kuitenkin jo liian valtava, joten muuta vaihtoehtoja ei ollut kuin eliminoida kohde niinkuin oli suunniteltukin vaikka tämä oli pyytänyt armoa ja samaan aikaan luvannut kuut ja taivaat rikkauksia, valtiollista koskemattomuutta, ynnämuuta mitkä takaisivat lainpuoleisen turvan koko loppu iäksi. Siitä huolimatta sinä yönä tuo politikko oli saanut vetää viimeisen henkäyksensä mutta mokoma kääkkä oli kuitenkin kerennyt painamaan hälytintä. Lyhyesti: tilanne oli kärjistynyt niin pahaksi että Sinin oli täytynyt paeta katoille ja liikkua sieltä käsin sillä moiset korkeudet kuuluivat tämän vahvuuksiin ja hidastivat takana juoksevaa virkavaltaa, mutta yksi ammus oli kuitenkin onnistunut läpäisemään kyljen alueen. Kivun ja jatkuvan verenvuodon hidastaen tottakai pakoa, vaikkei tuolle vähän oli 25-vuotiaalla miehellä ollut mitään aikomusta todellakaan jäädä kiinni. 
Tuon salamurhaajan piilottaen kasvonsa hupun taakse, minkä alle ei pystynyt näkemään ellei sattuisi juuri osoittamaan suoraan taskulampulla niitä kohti, puhuivat nuo takana juoksevat poliisit tuntemattomasti kohteesta, joka pysytteli tietyn välimatkan päässä näistä mahdollisimman kaukana ja kulki mitä ihmeimpiä reittejä jotka yleensä vaativat normaalilta ihmiseltä jonkinlaisia hermoja kuten hyppäessään tarpeeksi pitkän rakennusvälin toiselle silläkin uhalla että sattuisi murtamaan jonkin osan onnellaan. Todellisuudessa Sin manasi niin karkeasti omalla äidinkielellään äänettä samalla kun yritti keksiä jonkin kohden mistä päästä pois tuosta tilanteesta joka uhkasi kokoajan mennä pahemmaksi. 
Juoksun jatkuen vielä pitkään kunnes vauhti pysähtyi katon reunalle josta ei enään voisi päästä mihinkäään muualle kuin hyppäämällä korkealta alas - mikä taas todennäköisesti tappaisi tämän parhaimmassa tapauksessa. "Pysähdy siihen paikkaan! Käänny ympäri, kädet ylhäällä!" Kovan äänen huudahtaen pienen välimatkan takaa selän takaa, aseiden osoittaen vain tuota yhtä ihmistä kohti valmiina ampumaan mikäli tämä uhkaisi tehdä jotain mitä ei sallittaisi tapahtuvan muiden turvallisuuden vuoksi. Poliisien hengityksen käyden selvästi raskaana matkasta jonka nämä olivat joutuneet käymään tuon yhden vuoksi, "Sanoin käänny ympäri kädet ylhäällä!" Miehen toistaen uudelleen kun ei saanut halutulla nopeudella tahtoaan lävitse, kääntyi mies hitaasti ympäri niinkuin oli pyydetty mutta käsien nousematta ylös. "Kädet ylös!" 
Tuossa samassa askel oli ottanut ja sen pienen osan reunalle, joka sai poliisien puolestaan ottamaan askelia eteenpäin, valmiina ottamaan toinen kiinni mikäli tämä uhkasi tehdä sen mitä aikoi "ihan rauhassa nyt... kuulitko... ei ole mitään syytä hypätä alas... kaikki on hyvin.." Hymyn kohoten huvittuneena huulille, jota ei kuitenkaan näkynyt muille tilanteessa olijoille, annettiin tuolloin kehon saada painoa enemmän selän puolelle, mikä sai kehon menettämään tasapainonsa reunalta - nousi oikean puoleinen käsi vielä kasvojen tasolle, jotta etu-ja keskisormi pystyivät tekemään pienen liikkeen vain ärsyttääkseen, ennenkuin keho oli kokonaan kadonnut näkyvistä. Neljän poliisin rynnäten samantien reunalle, yhden näistä puhuen nopeasti radiopuhelimeen pyytäen apua kohteelle, joka oli juuri tippunut asfalttiin mutta kun nämä pääsivät reunalle asti, pyöristyivät silmät tuolloin silkasta hämmennyksestä siitä näystä, joka tapasi tyhjän kujan kaikkine pimeytineen, eikä missään ruumista tai edes henkihieverissä käyvää miestä. 

Kahdenkymmenen minuutin sisällä tuo koko alue oli täynä poliisiautoja ja virkavaltaa jotka rajasivat nopeasti tuota tiettyä aluetta tutkiakseen tapahtumat tarkemmin siinä toivossa että sieltä löytyisi joku pienikin vihje, mutta valitettavasti - mitä vihjettä muka löytyisi kohde ei ollut edes koskenut mihinkään? Hopeisen silmäparin tarkkaillen tapahtumia vastapäisen kujan varjoista, jonne ei ymmärretty sillä kertaa katsoa tai edes epäillä tämän päässeen sinne asti, mutta siltikin jokainen lihas oli varuillaan ottamaan uudelleen juoksuksi mikäli tätä lähdettäisiin taas jahtaamaan, tämän liikahtaen aina välillä enemmän varjoa kohden mikäli epäili jonkun näkevän tätä edes hetken ajan. Käden painaen kylkeä ärtyneenä, sillä hänen pitäisi pian päästä korjaamaan haavansa ennen kuin onnistuisi tulehduttamaan tuon alueen, jolloin hänen tilanteensa olisi kaikkea muuta kuin mukava. Hampaiden painautuen posken sisäpintaa vasten hetkellisen kipuaallon johdosta ääntä ei todellakaan suotaisi kuuluville tuossa hetkessä.

// Zoku ja Big B lähtevät murhaajan jäljille!//

Tähdet loistivat hyvin himmeästi Sertyfonian yllä, sillä kaupungin kirkkaat valot peittivät ne omaan loistoonsa. Ihmiset olivat viettämässä iltaansa missä kukin omassa kantakuppilassaan tanssien, keskustellen ja ehkä hiukan tapellenkin.  Ilmasta pystyi jo haistamaan saapuvan kevään tuoksun, joka alkoi houkutella ihmisiä etsimään itselleen kumppani.  Se oli myös tuonut syrjemmälle kaduille prostituoituneita, jotka houkuttelivat miehiä luokseen rahantoivossa.  

”He.. Eikö sinua kiinnostaisi nauttia yksi villi ja riettas iltakanassani? ”Naiset sanelivat vähän väliä ohikulkeville miehille, josta joku jäi heitä hetkeksi katsomaankin. Osa lähti oitis naisen matkaan ja osa puolestaan jatkoi matkaansa.  Naisten huomio kiinnittyi mieheen, jonka pörröiset sinimustat hiukset näyttivät juuri kammatuilta siististi. Hänen yllänsä oli pitkä noin polviin asti ylettyvä harmaa takki yllään, joka oli ylhäältä auki. Sieltä pilkotti hänen valkoinen kauluspaitansa ja pieni siivu harmaata villapaitaansa. Hänellä oli jalassaan tummat siniset farkut ja mustat nahkaiset kengät.
Miehen tullessa yhden naisen kohdalle tämä tarttui tätä hellästi kädestä alkaen tätä viemään hiukan syvemmälle kujalle.

”Sinä oletkin varsin komea tapaus. Mitä jos lähdet kanssani muutamalle?” Nainen leperteli hipaisten miehen kasvoja, jotka tuntuivat karhealta johtuen miehen sängistä. Mies käänsi katseensa naiseen hiukan hymyillen huvittuneena.
”Kiitos kutsusta, mutta en taida olla se mies mitä sinä etsit.” Mies vastasi naiselle joka otti kätensä hiukan kiukkuisena pois miehen kädenämpäriltä.
”Katsos olen virka hommissa.. voisin yhtä hyvin pistää sinutkin lukkojen taakse..” Mies vastaisi ja näytti naiselle virkamerkkiään, jolloin tämä perääntyi hiukan taaksepäin katsoen virkamerkkiä, johon oli painettu B.B. W kirjaimet.

”Sitten tulimmekin hyvin yhteys ymmärrykseen vai kuinka?” Mies sanoi tälle hymyillen vinosti laittaen virkamerkkinsä takaisin takkinsa taskuun. Nainen hänen vierelleen lähti hänen luotansa vikittelemään seuraavaa uhriaan, mutta pysyttelisi heistä niin kauan erossa, kun mies olisi vielä kadulla.  Virkamerkkinsä taskuun laittanut mies kuullen samassa, kuin hänen korva nappiinsa alkoi virrata tietoja henkilöstä, joka oli päässyt ministerin asuntoon ja yrittänyt murhata tätä. Tämän salamurhaajanepäonneksi ministeri oli ehtinyt painamaan hälytintä, jolloin poliisit olivat päässeet nopeasti paikalle. Tiedoissa myös kerrottiin, että henkilöä oli saatu haavoitettua.  Viestissä myös kerrottiin epäilyn paenneen kattojen kautta, mutta kadonneen poliisien silmien edestä.
”Eivätkö ne ikinä opi..” Mies sanoi ja katseli ympärilleen. Hän huomasi äskeisen prostituoidun naisen olevan syrjemmällä kujalla, lähtien kävelemään tämän luokse. Naine perääntyi seinää vasten, kun mies tuli hänen eteensä.  Mies haistoi ilmassa, että nainen oli peloissaan ja tämän kannattikin olla. Olihan hän tekemisissä poliisin kanssa.

”Mistä mahdan päästä katolle?” Mies kysyi naiselta jämäkkäästi, naisen painautuessa yhä kovemmin seinää vasten. Nainen katsoi miestä pelokkaan näköisenä nielaisten hyvin äänekkäästi, kääntäen katseensa kujan päähän sijaitsevalle ovelle. Mies kääntyi katsomaan ovelle mietteliään näköisenä kunnes kaivoi takkinsa taskusta lompakon. Lompakosta hän nosti naiselle setelin ja asetti sen tämän hyvin tyrkyllä olleiden rintojen väliin laittaen lompakkonsa takaisin taskuunsa.
”Kiitos” Mies sanoi naiselle. Hän suuntasi katseensa ovelle, lähtien kulkemaan kohti kujan,  ja sen päässe olevaa ovea. Nainen pääsi irtautumaan seinästä ottaen rintojensa välistä hyvin ison summan rahaa nostaen katseensa mieheen hämmentyneenä. Nainen otti muutaman askeleen kohti miestä pysähtyen kuitenkin saaden suustaan: ”Kuka sinä olet?”  Mies oli juuri saanut avattua oven, jolloin hän kääntyi katsomaan naiseen.

”B.B.W” Mies vastasi lyhyesti katsoen hämmentynyttä naista, joka piteli seteliä kädessään.
”Mitä se tarkoittaa?” Nainen kysyi tältä katsellen miestä tarkkaavaisesti. Pitihän naisen nyt saada tietää suuren rahasumman lahjoittajan nimi, jos vaikka kaipaisi hänen palveluksiaan vielä. Mies hymähti astuessaan sisälle ovesta.

”Big Bad Wolf” Mies vastasi kunnes sulki oven perässään jättäen naisen kujalle hämmentyneenä.
Big B:n suljettua ulko-oven huolella hän huomasikin heti edessään tikkaat, joita hän lähti kapuamaan ylöspäin. Kiipeäminen ei ollut mitään helppoa sillä niiden pituus oli enemmänkin, kuin yksi metri ja se teki oman haasteensa miehelle. Päästyään ylös Big B repäisi säleikön pois edestään hypäten ketterästi katolle. Hän pyyhkäisi muutaman kerran takkiaan alkaen kaikessa rauhassa hengitellä ilmaa. Mies asteli hiukan kauemmaksi tikkaiden luota polvistuen maahan. Maahan oli selvästikin pudonnut verta. Se saataisi olla kyseisen murhaajan verta.  Big B kosketti kädellään verta nostaen käden lopulta kasvojensa eteen.

”Tuoretta..” Big B sanoi itsekseen ja nuolaisi verta maistellen sitä hetken suussaan. Murhaaja oli selvästikin ammattilainen veren maun perusteella, happi ja rauta arvot olivat kohdillaan. Big B otti taskustaan liinan ja pyyhkäisi veret pois käsistään nousten samalla ylös. Hän laittoi liinan takaisin taskuunsa, sillä siitä olisi vielä hänelle hyötyä. Ainoa hänen johtolankansa oli nyt tämä veri. Big B hengitteli taas rauhallisesti ilmaa lähtien kulmaan katon reunalle.

”Hän on hypännyt..” Big B sanoi mutisten itsekseen katsoen vastakkaiselle talolle. Matka oli pitkä ja se vaati hyviä jalkalihaksia, jos halusi päästä nopeasti karkuun. Korkeat paikat olivat tällaisille rikollisille oivallinen pakoreitti, sillä monetkaan eivät pystyneet hyppäämään tuollaista matkaa. Big B lähti peruuttamaan taaksepäin ottaen kunnolla vauhtia ja suuntasi katseensa vastakkaiseen taloon. Mies lähti juoksemaan kohti katon reunaa ponnistaen kaikella voimallaan sen reunalta. Mies lensi katolta toiselle kevyesti, pudoten äänettömästi katolle pyyhkäisten otsaansa päästäen samalla suustaan helpottuneen huokauksen. Häntä ei todellakaan ollut luotu tälläisin loikkauksiin ja sekin vain tarkoitti sitä, että hänen olisi ryhdyttävä opettelemaan tätä jos aikoi virassaan pysyä.
Big B kuuli, kun korvanappi särähti, jäi kuuntelemaan.

”Big B? Oletko siellä? Missä helvettiä sinä kuppaat!? meillä on tilanne päällä ja murhaaja juoksentelee pitkin katuja!” Big B murahti painaen korvanappiaan.
”Olen katolla.. Paimenna sinä vain alokkaita siellä alhaalla ja anna minun tehdä työni..” Big B murahti ottaen kätensä pois korvanapilta lähtien kulkemaan pitkin kattoa.

”Hyvä on, hyvä on! Ilmoita minulle heti, jos löydät hänet!” Samassa korvanappi vaikeni. Big B asteli taas seuraavalle katolla hypäten siitä aina seuraavalle seuraten verivanaa. Tultuaan viimeiselle katolla missä poliisit olivat murhaajan nähneet, verta ei löytynyt mistään. Big B tuli ränniä pitkin alas haistellen ilmaa huomaamattomasti sillä hänellä oli aavistuksensa salamurhaajan olin paikasta. Hän käveli ihmisten seassa, kuin olisi vain ohikulku matkalla. Samassa hän haistoi ilmassa sen saman tuoksun. Veri.

 Mutta tämä veri ei ollut samanlainen, kuin hänen haistamansa. Tämä oli ehdottomasti tuore. Big B käveli rauhallisesti eteenpäin ihmisten seassa lähestyen tummaa kujaa. Haju vain voimistui ja voimistui. Hän lähti ihmisten seasta kohti tuota kujaa. Hän haistoi yhä paremmin veren pidellen käsiään taskussaan. Murhaaja saattoi olla haavoittunut pahastikin, jolloin hän ei kykenisi enää lähtemään pakoon, mutta hänen oli myös valmistauduttava juoksemaan tämän perässä, jos tässä oli vielä sen verran puhtia. Big B tunsi jännittyvänsä ja valmiina vastaan ottamaan sen mitä olikaan tulossa.

Silmien avautuen uudelleen pitkään kestäneen ajan kanssa kun hetkellisesti aistit olivat yrittäneet keskittää kaiken ympärillään tilanteen tiedostamiseen ja omaan kuntoonsa, joka pahimmassa tapauksessa kävisi entistä huonommaksi jokaisen minuutin mieltä, ja Sinin myös tiedostaen sen. Niinkuin myös sen, että jos hän nyt joutuisi lähtemään äkilliseen juoksuun, olisi odotettavissa nopeampi kiinni jääminen mikäli kunto romahtaisi äkillisesti. Siitä huolimatta, hän ei todellakaan voisi jäädä seisomaan seinää vasten siinä toivossa että ympärillä vilisevät poliisit antaisivat viimein olla - sen sijaan oli tärkeintä pysyä liikkeessä. Selän irtautuen tiiliseinämästä, joka oli likaantunut vuosien saatossa ties mistä huumeista, verestä ja muista törkyistä mitä kaupungin kujilla pystyi nyt olettavan tapahtuvan, ja askeleet lähtivät viemään ripeästi syvemmälle tuota kujaa, jossa oli oma elämänsä tuohon aikaan yöstä ja jonne oli myös helppo kadota. Jos siis hänen perässään olisi juossut normaali kyttä. Mutta toisaalta, tulivatpahan vanhat tavat käyttöön. 
Minne ikinä katse sattui osumaankin, jokainen seinus täynä kodittomia ja prostituoituja ja huumekauppiaita joiden täytyi myös saada oma elantonsa, ohitettiin kuitenkin näistä jokainen sen enempää pysähtymättä tai kiinnittämättä huomiota sillä - hänellä oli kiire. 
Pimeyden halki alkaen kuulumaan vähitellen jyske, joka kuului aivan liian lujalle soitetusta musiikista, joka oli nykyisin yleistä yökerhoissa, ja valitettavasti myös umpikujat takakautta heitetyille, vaikkei se Siniä sillä hetkellä haitannut. Tuon ison korston näköisen miehen, jonka tehtävänä oli yksinkertaisesti varmistaa että epämiellyttävät ihmiset joutuivat vain ja ainoastaan ulos, eivätkä pääsisi lähellekään sisätiloja, olisi normaalisti saanut kenet tahansa epäröimään hetkellisesti oliko yrittäminen edes kannattavaa mutta sen sijaan tuo salamurhaaja asteli rohkeasti tuon luokse. Hiljaisten sanojen käyden hetken aikaa vaihtokauppaa keskenään, kunnes käsi pysyi sujauttamaan selvästi jotain ison kämmenen sisään viimeisimpänä tekona, katseiden kohdaten toisensa sen aikaa. Ollessaan vielä oikeuden kadun aivan toisella äärilaidalla oli Sin nähnyt ja kokenut kuinka helppoa ihmisiä oli oikein lahjoa saamaan haluamansa pienelläkin rahamäärällä - ja valitettavasti ilmeisesti se ei ollut vieläkään muuttunut, mutta helpottaisi ainakin hänen matkaansa.

Pään kääntyen vielä viimeisen kerran vilkaisemaan siihen samaan suuntaan mistä hän oli hetki sitten kävellyt, kuin varmistaakseen ettei kukaan olisi hyppäämässä juuri silloin hänen niskaansa kiinni, ennenkuin kulunut metalliovi suljettiin kärsimättömästi nuoren miehen seläntakana, ja tämän astuessa takahuoneeseen, joka oli täynä efektisavua, huumeiden tuoksu, alkoholi ja nikotiinin leijuessa ilmassa, pystyi mies tuntemaan lattian lävitse selvästi kuinka dj paukutti musiikkia basson kautta - todellakin aivan liian kovaa. Katseen vilkaisten nopeasti sohvien luokse, jossa retkotti kaksi miestä ja toisella puolella taas nainen, joiden ulkoisesta olemuksesta ei voinut erehtyä ollenkaan mikä oli tilanne. Sin kyllä tunnisti tuon tyhjän katseen, ja ne mielen illuusiot joita luultiin todellisiksi ja sen hetkellinen ilon tunteen joka sai kikattamaan pienimmästäkin asiasta, vaikka hauskuus olisikin kaukana. 
Pään pudistellen väsyneenä päätään, kun pää pakotettiin uudelleen kääntymään kohti seuraavaa ovea, joka veisi oletetusti itse yökerho tilaan, joka olisi myös arvatenkin aivan tupaten tungettu ihmismassaan ja kirkkaat valot rytmittäisivät musiikkia ja tanssia niin että silmien tärykalvoja varmasti särkisi vielä aamullakin, mutta nyt tilanne saisi mennä eteenpäin. Oven toisella puolella tosiaan oli se näkymä mikä oli oletettukin, ja jo ensimmäisestä askeleesta jouduttiin sitä katumaan kun kirkkaat valot häiritsivät jopa hänen näköään, mutta toisaalta ihmisvirta tarjosi sitäkin paremman suojan edetä huomaamattomammin mikäli joku viranomaisista oli vielä jäljillä, ja sillä hetkellä - hänen tosiaan täytyisi päästä suojaisampaan paikkaan.

Big B:n astuessa kujalle hän näki ensimmäisenä lohduttoman näköisiä ihmisiä, jotka nojailivat seinää vasten. Osa humalassa, osa aineissa. Big B asteli syvemmälle kujalle haistellen ilmaa kaikessa rauhassa ja pian hän löysikin seinältä verta.  Mies asteli lähemmäksi tuota verta ja haistoi todeten sen olevan samaa, kun se mitä hän oli jo seurannut.

Big B kääntyi katselemaan ympärilleen löytääkseen lisää verta ja hajuja, mutta hajun peitti ikävästi viereinen clubi , jonka oven edessä seisoi raavas mies selvästikin katsomassa kuka pääsisi sisälle. Voimakas marihuanan tuoksu leijaili miehen nenään saaden samassa tämän lähestulkoon kadottamaan murhaajan verenhajun. Big B otti kiireisesti taskustaan verisen liinan ja haistoi sitä laittaen sen pian takaisin taskuun astellen portsarin luokse.  

Portsari katsoi miehestä jo kauempaa päästä varpaisiin nostaen hirrenkokoiset kädet rintakehänsä päälle, kuin vielä lisää tukkien oven edustaa
.
”Jonon hännille siitä! Sinulla tai kenelläkään muulla ei ole oikeutta saapastella tänne kuin mikäkin maan omistaja!” Portsari sanoi Big B:ille vakavasti katsoen tätä hyvin tiukasti.
”Mitä jos sanon olevani kyttä, enkä pidä siitä että minun työtäni häiritään..” Big B sanoi miehelle pidellen yhä käsiään takkinsa taskussa.

”PAH! Todista!” mies sanoi tälle ivaallisesti sävyyn, kuin tietäen ettei tämä kyseinen mies ollut mikään poliisi vaan epätoivoinen aineiden käyttäjä, joka halusi päästä sisälle.  Big B kaivoi virkamerkkinsä esille ja näytti sitä portsarille joka kasvoilta hävisi saman tien ivaalisuus. Hänen kasvonsa venähtivät kiireisesti perus lukemille.

”Haluaisinkin tiedustella onko tästä kulkenut joku.. joka olisi haavoittunut?” Big B kysyi mieheltä, joka liikahteli hermostuneena.

”Vaikka olisinkin nähnyt, minä en kytille laulele..” Mies sanoi tälle ja päästi muutaman naisen sisälle kaikessa rauhassa. Big B katseli miestä, jonkin aikaa alkaen kaivella taskujaan.
”Paljonko?” Big B kysyi ja otti lompakkonsa esille. Portsari vain mulkaisi tätä ja päästi taas seuraavat sisälle. Hänen mielenkiintonsa miehen heräsi siinä vaiheessa, kun tämä heilutteli satasen seteliä tämän edessä. Portsari otti rahan ja laittoi povariinsa antaen tilaa Big B:lle.


”Meni sisälle noin 5 min sitten..” Portsari sanoi. Big B laittoi lompakkonsa taskuun ja asteli sitten sisälle, jonka jälkeen portsari sulki oven perässään. Niin kuin Big B oli pelännytkin, heti astuessaan sisälle marin tuoksu peitti lähes tyystin murhaajan veren hajun. Big B nosti kätensä nenänsä eteen ja lähti astelemaan syvemmälle clubille, jossa musiikki pauhasi. 

DJ soitti musiikkia ja päihtynyt joukkio bailasi ja nautti musiikista. Strobovalot välkkyivät inhottavasti Big B:n silmiin tuntuen, kuin iskuilta näkökenttään. Hän laski kätensä alas nenältään yrittäen haistella ilmaa. Pieni raudan tuoksu tuntui tekosavun keskellä. Hänen oli nyt turvauduttava hajuunsa, sillä tekosavu oli niin paksua, ettei tämä voinut nähdä. Big B lähti suunnistamaan ainoan vihjeensä perässä pitkin clubin lattiaa toivoen saavansa murhaajan kiinni ennen, kun tämä menehtyisi veren hukkaan.

Peilikuvan vastaten takaisin kahdelle silmäparille hämyisessä miesten vessassa, jonka katossa roikkuva vanha, varmasti ainakin kaksikymmentä vuotta vanha lamppu vilkkui jo viimeisiään, saaden koko tuon tilan näyttämään entistä pahaenteisemmältä kuin se todellisuudessa oli äärettömiin jatkuvineen tussitöhreineen, vanhoine kaakeleineen, tunkkaisine hajuineen... puhumattakaan oven takana sammuneesta miehestä joka ei ymmärtäisi enään mistään mitään. Edes sitä että sillä hetkellä tuo mies, joka seisoi lavuaarin luona, oli päättänyt ryöstää tuon paidan päältä omaan käyttöönsä, vaikka sitä ennen hänen täytyisi estää veren vuoto paidan lävitse, sillä se olisi vihoviimeinen niitti naulaan jos hän jäisi kiinni. 
Onneksi ensiapupakkaukset olivat pakollisia kaikissa yrityksissä, vaikka kyseessä olisikin narkkareiden ja kännisten teinien käyttämä bileklubi joka ei hygienisyydestä välittänyt - oli se pieni uhraus omistajalta asiakkaidensa ja itsensä vuoksi mikäli halusi jatkaa yrityksen ylläpitoa. Sinin yrittäen toimia liikkeissään nopeasti, sillä hänellä ei ollut paljoa aikaa, niinkuin yleensäkin samaisissa tilanteissa. Desinfiointi aineen, jolla yritettäisiin ehkäisty mahdollista tulehdusta siihen asti kunnes hän pääsisi oikeaoppisempaan hoitoon, kirvellen ihoa allansa, mutta onneksi sekin kesti vain hetken kun päälle asetettiin haavateippi päälle muutamalla kerroksella ennen virallista sidettä kyljen ympäri, Sinin voiden vain toivoa - ettei menehtyisi joko tuon ampumahaavan vuoksi tai jonkun huumehörhön kynsissä viimeistään. Joka tapauksessa, kumpikaan ei houkuttanut. Ei todellakaan. Viimeisimpinä paidan tullen napitetuksi kiinni, mutta hänen pitäisi varmistaa ettei olisi liian huoliteltu ympäristöönsä nähden, joten hiukset vain sekaisin vaikkei siihen vaadittukaan juuri mitään apuja kun luonnostaan ne sojottivat lähemmäs joka suuntaan jos asialle ei olisi tehty jotain päivällä. Oven avautuessa uudelleen ja kolmen humalaisen nuorukaisen astellessa horjuen sisään, juuri ja juuri pysyen pystyssä, ja siltikin se ei estänyt näitä huutamasta aivan liian kovaan ääneen omia keskusteluitaan joista ei todellakaan jäänyt ulkopuoliselle epäselväksi puheenaihetta ja mitä se koski, vaikkei vanhempaa itseään sillä hetkellä voinut vähempää kiinnostaa enään tuossa kohdin, vaikka välillä kun korvat väkisinkin saivat tietyn alueen kiinni puheista... ei huvittunut hymy voinut olla kohoamatta kasvoille ja pään tehden pienen pudistelevan liikkeen. Oli näilläkin maailman ongelmat...

Sormen napauttaen hanan auki yhdellä liikkeellä ja käsien kastaen itsensä kuppimuotoon nopeasti virtaavan veden alle, josta kasvot kastettiin kylmään veteen, joka saisi edes hetkellisesti ajatukset palautumaan uudelleen kasaan ennen kuin hän joutuisi astelemaan takaisin yöelämään vessan toiselle puolelle... ja se ei todellakaan kuulostanut sillä hetkellä houkuttelevimmilta idealta. Ei todellakaan. Mutta valitettavasti hän ei tulisi pääsemään muualtakaan pois, saatika jos tosiaan joku vieläkin roikkuisi itsepintaisesti hänen perässään kaikesta huolimatta.

Big B: astellessa pitkin clupin lattiaa hän, joutui välillä siristelemään silmiään. Hän pälyili ahtaassa tilassa ympärilleen etsien mahdollista vetäytymis paikkaa. Hänen katseensa kiinnittyi miesten vessaan, jonne juuri asteli kaksi muuta miestä.  Big bin lähtiessä suunistameen väkijoukoin lävitse kohti vessaa, joku tarrautui hänen kädestään kiinni. Se sai miehen kääntymään automaatisesti ympäri huomaten, että kiinni tarttuja oli, joku teini tyttö joka oli täysin sekavassa tilassa. 

"Minne sinä olet menossa?" Tyttö sai suustaan pidellen miestä kädestä tiukasti kiinni. Big  B katsoi ensin kättään, josta tyttö piti kiinni kunnes siirsi hitaan katseensa tähän.
"Ajattelin ihan mennä vessaan". Big B sanoi alkaen tuntemaan miten valot alkoivat jyskyttämään hänen silmiensä lisäksi hänen päässään epämukavasti, jolloin mies joutui välillä sulkemaan silmiään ja avaamaan niitä uudelleen, mikä helpotti edes hiukan. Tyttö kiskaisi tätä lähemmäksi itseään nauraen tälle huvittuneena. 

"Etkä ole! Sä lähet mun kanssa nyt tanssimaan!" Tyttö sanoi ja lähti vetämään Big B tä kohti tanssilattiaa. Big bi kuitenkin sai kätensä irti tämän otteresta ja suoristi takkiaan. Tyttö jäi katsomaan häntä hölmistyneen näköisenä aivan, kuin joku olisi vienyt yllättäen tikkarinhänen nenänsä edestä.

"Kuule en nyt tule tanssimaan minulla on kamala kusihätä, joten suone anteeksi" Big B sanoi tuhahtaen naiselle. Mies käänsi katseensa tiukasti vessaan ja lähtien suunistamaan sitä kohti työntäen edestään ihmisiä. Saavuttuaan lähemmäksi vessojen ovea hän herkistyi huomatessaan tutun hajun. Murhaaja.. oliko se mennyt vessaan? Big B kuunteli hetken aikaa mitä vessasta kuului. Siellä oli ainnkin kolme ihmistä. Kaksi puhelivat kova äänisesti, jonkun pidellen hanaa auki, joka sai hajun hiukan katoamaan. Big B  otti takkinsa sisältä revorverinsä astuen samassa sisälle vessaan.  Hänen katseensa kiinittyi ensin maassa nukkuvaan mieheen, jolta oli paita varastettu. Seuraavaksi hänen katseensa osui kahteen mieheen, jotka olivat lopettaneet puhelun keskenään huomattuaan, että hänellä oli ase kädessään. Miehet hoitivat vikkelästi tarpeensa ja luikahtivat Big B ohitse jättäen Big B ja tuntemattoman miehen kahdestaan vessaan. Big B katse kiinnittyi nyt lavuaarin luona olevaan mieheen, hänen katseensa kävi pikaisesti tämän lävitse todeten löytäneensä sen mitä hän oli etsinytkin.  Big B nosti revorverinsä ylös napsauttaen varmistimen päälle osottaen sillä miestä.


"Aika hyvin sinä osasit piilotella itseäsi. Valitettavasti se ei riitä minulle." Big B sanoi tälle rauhallisesti pitäen katseensa tiukasti miehessä, ettei tämä mitenkään pääsisi karkaamaan häneltä. Vessasta ei ollut muualta pakoreittiä, kuin hänen selkänsä takana olevasta ovesta.

"Ehdotankin, että lähdet kiltisti mukaani. En nimittäin ole tänään kovin lempeällä päällä." Big B sanoi miehelle. Hänen jokainen lihaksensa oli jännittynyt ja valmiina tekemään liikkeen, jos mies yrittäisi jotakin. Virkamiehen murha yrityksestä saisi ihan kiitettävästi kakkua vaikka se olisikin epäonnistunut.